Perinteinen henkilöstökoulutus on järjestetty varaamalla koulutustila, hankkimalla kouluttajat paikalle, järjestämällä koulutettavien joukon vapautus työstä, työpaikan työvuorot ja sijaiset, matkat, materiaalin tuottaminen ja koulutuksen seuranta- tai tenttitilaisuudet uudemman kerran. Verkkokoulutuksella sidonnaisuus aikaan ja paikkaan, myös riippuvuus lisensseihin tai tekniikkaan, jää pois. Silti kustannustehokkuus ei ole syynä verkkokoulutuksen suosioon, vaan oppimistulokset.

Joensuulainen verkkokoulutusyritys Grafex Oppivirta tekee koulutusratkaisuja jo yli 30 miljardin kotimaan liikevaihdon omaaville yrityksille ja konserneille. Pelkästään yhdellä asiakasyrityksellä on henkilöstöä yli 60 000. Käyttäjinä on myös julkisia organisaatioita, kuten Pohjois-Karjalan ja Kuopion sairaanhoitopiirit, yliopistoja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu sekä yrityssektorilta mm. puunkorjuuseen ja -kuljetukseen erikoistunut konepajakonserni Kesla Oyj, logistikkaratkaisuistaan tunnettu Rocla Oyj ja Moventas Oy, aiempi Metso Drives, joka on maailman johtavia voimansiirron asiantuntijoita. Muitakin teollisia suuria tuotantoyrityksiä on Oppivirran järjestelmien käyttäjinä, mutta niissä edellytetään ehdotonta pidättyvyyttä julkisuuden suuntaan. Sama pidättyvä linja on Oppivirran asiakkaina olevilla kansainvälisesti toimivilla logistiikkayrityksillä.

Miksi asiasta ei haluta puhua?

Monet koulutusjärjestelmäänne käyttävistä suuryrityksistä eivät halua julkisesti kertoa asiasta mitään; mistä on kyse, toimitusjohtaja Jari Järvelä Grafex Oppivirrasta? - Syitä on varmaan monia: kilpailulliset tekijät, joissain tapauksissa turvallisuuskin, mutta useimmiten ehkä varovaisuus sekä halu pitää oma koulutus omana tietona, Järvelä arvioi. Grafex Oppivirran verkkokoulutusjärjestelmän on tuotteeksi alun perin kehittänyt juuri Jari Järvelä. Hän on paljasjalkainen pohjoiskarjalainen ja koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri. Järjestelmä on ryhmätyönä rakentunut selkeäksi tuotteeksi muutamassa vuodessa. Nyt Grafex Oppivirta työllistää puolenkymmentä verkkopedagogia sekä viestinnän, graafisen ja uusmedian osaajia.

Keisarin uudet vaatteet?

Mutta eikö oppimisessa ja henkilöstökoulutuksessa ole kyse vain siitä, että halutut tiedot ja taidot saadaan halutuille ihmisille? Ovatko e-oppiminen ja verkkokoulutus keisarin uudet vaatteet? - Me olemme e-oppimisen palveluita tarjoava asiantuntijaryhmä. E-oppimisella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa ja muussa osaamisen kehittämisessä. Meillä vahvuutena on laaja pedagoginen e-oppimisen tietotaito yhdistettynä viestinnän osaamiseen ja toteutukseen. Paraskaan tekniikka ei takaa koulutuksen lopputulosta ellei oppimisratkaisuja ole suunniteltu oppimisprosessin ja -tavoitteiden näkökulmasta, kasvatustieteilijä Järvelä taivuttaa rautalankamallia.

Hän ottaa toisen lähestymiskulman ja muistuttaa järjestelmän olevan ajasta, paikasta, lisensseistä, ns. alustoista eli ohjelmistoista ja laitteista, riippumaton.

- Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirissä (Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) verkkokoulutusta käytetään hoitohenkilökunnalle annettavassa lääkehoidon koulutuksessa. Koulutettavia on noin 1500 vuosittain ja koulutus uusitaan määräajoin, Koulutus ja tenttiminen tapahtuvat verkossa. Havainnollistamiseen tarvitaan tekstipohjaisen materiaalin lisäksi sekä videokuvaa että graafisia esityksiä, Järvelä kertoo esimerkkejä.

- Verkkokoulutus sopii niin lukkosepälle kuin kirurgille. yksinkertaisimmillaan koulutusosiot voivat käsitellä yksittäistä käyttötarkoitusta tai laajimmillaan suuria koulutuskokonaisuuksia harjoitustehtävineen ja lopputentteineen. Organisaatioiden ja yritysten sisäisen käytön lisäksi verkkokoulutus on omiaan vaikkapa jälleenmyyjien perehdyttämiseen tuotteisiin, Järvelä havainnollistaa.

Kotimaan markkinaosuuksista verkkokoulutuksen ja e-oppimisen alueella ei ole tilastoja. Merkittäviä toimijoita on vain muutama ja Oppivirran mallilla toimivia yrityksiä ei tiettävästi ole muita.